Myönnän heti alkuun: hinnoittelu on todella vaikeaa. Hinnan pitäisi sisältää ainakin korvauksen tehdystä työstä, osuuden työn tekemiseen tarvittavien välineiden kustannuksista, muita kiinteitä kuluja kuten kirjanpito ja vakuutukset sekä ennen kaikkea palkkion työn asiakkaalle tuottamasta lisäarvosta. Kuten yritystoiminnassa yleensä, hinnoittelussakin pitäisi suunnata katse peilin sijaan asiakkaan suuntaan.
Paino sanalla pitäisi, sillä teen itsekin paljon työtä tuntikorvauksella.
Pohditaanpa vähän hinnan muodostumista vaikkapa lehdistötiedotteen avulla. Omasta näkövinkkelistäni lehdistötiedote on hillitty ja hallittu tuotos ja siksi ehkäpä helpoin hinnoitella.
Korvaus tehdystä työstä. Tehtyä työtä voi arvioida siihen käytetyn ajan kautta, mutta toisaalta myös erityisosaamisella on hinta. Viimeisen vuoden aikana olen itse ostanut palvelua niin LVI-asentajalta (60 euroa/tunti + matkakulut) kuin juristiltakin (240 euroa/tunti). Oma listahintani 80 euroa/tunti on pysynyt samana koko 5-vuotisen yrittäjäurani ajan. Parhaimmillani saan hyvin briiffatun tiedotteen kirjoitettua tunnissa, toisinaan siihen voi upota useampi esimerkiksi taustatiedon puutteellisuuden vuoksi.
Työvälineet. Välineiden osalta oma työni on helppoa: tarvitaan vain tietokone. Ja puhelin. Sekä netti- ja puhelinliittymä. Ai niin, ja toki kotisivuille ja sähköpostille tilaa sekä etäpalaverit mahdollistavat yhteydet. Paperikalenteri on ihan kiva, ja joskus toki on tarve tulostaa asioita paperille. Edellä mainitun tarpeiston ohella tärkein työvälineeni löytyy korvien välistä, mutta miten sen hinta määritellään?
Muista kiinteistä kuluista mainitsin aluksi jo kirjanpidon ja vakuutukset. Ei ole nimittäin eläkettä odotettavissa, ellei sitä itse itselleen maksa. Eikä verottaja kiittele, jos on paperihommat leväällään tai peräti tekemättä. Toimitilakustannukset sentään pysyvät näin kotona työskennellen maltillisina, paitsi jos oikeasti laskisin, mikä osuus esimerkiksi sähköstä ja muista välttämättömyyksistä kuluu oman työskentelytilani ylläpitoon.
Entä se lisäarvo sitten? Kinkkisempi homma. Itse ajattelen, että viestinnän avulla voi tuloksellisesti tukea organisaation tavoitteita esimerkiksi myynnissä tai brändin kirkastamisessa. Lehdistötiedote, jolla yritys kertoo miljoonaluokan sopimuksesta asiakkaan kanssa, herättää varmasti muiden potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen ja tuo parhaimmillaan lisää kauppaa. Tavanomaiselta uutisoinnilta vaikuttava nimitystiedote voi puolestaan kätkeä sisäänsä informaatiota organisaation kulttuurista ja tavoitteista ja siten toimia oivallisena työnantajamielikuvan rakentajana. Lisäarvoa sekin, vaikka hankalammin rahassa mitattavissa.
Tekstin alussa totesin, että hinnoittelu on vaikeaa. Vaikeastakin asiasta voi kuitenkin tehdä yksinkertaisen, kun haluaa. Sen vuoksi kerron, että lehdistötiedotteen hinta (sisältäen aiheeseen perehtymisen ja tarvittaessa lyhyen haastattelun, sisällöntuotannon sekä kaksi korjauskierrosta) on 390 euroa + alv 24 %.
Kerrottakoon vielä lopuksi, että pienen tutkimusmatkan tuloksena löysin Internetistä lehdistötiedotteiden alkaen-hintoja 250 euron ja 2000 euron väliltä. Melkoinen haarukka – etenkin kun ammattimaisestikaan laaditun tiedotteen läpimenoa ei voi taata, jos aihe ei ylitä uutiskynnystä.